Näin se menee:
1. Hankitaan runsaasti karttoja kohdealueelta. (done)
2. Avataan nuo runsaat kartat keittiönpöydälle ja hahmotellaan vaaksamittaa käyttäen radat. (done)
3. Tutkitaan mahdollisten rastipisteiden ympäristöt ja kikkailukohdat koneelta. (done)
4. Mitataan radat koneelta. (1/5 done, ks. "Härkää sarvista...")
5. Aloitetaan taas kohdasta 2.
Tätä toistetaan loputtomiin. Välissä käydään juoksemassa tai fillaroimassa ratoja paikanpäällä, jonka seurauksena todetaan esimerkiksi, että kartoissa olevaa polkua ei ole ollut näkyvissä ehkä kahteenkymmeneen vuoteen. Ja sitten taas kohtaan 2 - 3.
Esimerkki:
Härkää sarvista ja karttarullat auki. Avataan karttaohjelma koneelta ja aletaan mittailla tehtyä suunnitelmaa. Kahden rastivälin jälkeen tajuan, että tehdessäni kuukausi sitten karkeaa suunnitelmaa, olen ymmärtänyt kartan mittakaavan "hieman" pieleen: tarkoituksena oli tehdä Pöräys (25 km), mutta tuo parikymppiä tulee täyteen jo radan kauimmaisessa kulmassa. No, tehdään tästä sitten Maraton (50 km). Homma etenee sutjakkaasti ja lyön rastivälit exeliin. Summaksi tulee 62,6. Jaahas. Edessä siis tuttu ongelma eli rastiväleihin rakastuminen - mitään ei raaskisi jättää pois, ei sitten millään.
Ongelma on edelleen ratkaisematta, ehkä pitää nukkua yön yli. Jos ei muuta, niin Pöräyksen/Maratonin raadosta saa ainakin lihotettua Marssin (100 km)...
Terv. Tiuku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti